Matkustelua samppanjan siivin

Kuohuviinien aateli, samppanja, on kotoisin Champagnen maakunnasta Ranskasta. Champagnen vehreään maisemaan mahtuu niin isojen samppanjatalojen palatseja kuin rauhallisia kyliä, joiden tarhoissa kuplivan juoman rypäleet syntyvät. Samppanjan tyyli onkin sekoitus ainutlaatuisia olosuhteita ja historiaa. Varsinainen samppanjan ihme tapahtuu samppanjatalojen alla risteilevissä kilometrien mittaisissa, kalkkikivikallioon louhituissa kellareissa. Niiden loputtomissa pulloriveissä viini ensin käy ja saa kuplansa, sitten kypsyy jopa useiden vuosien ajan. 

Suomi-Klubi järjesti lauantaina 25.5. pitkän tauon jälkeen perinteisen samppanjamatkansa. Linja-autollinen innokkaita samppanjan maistelijoita lähti Brysselistä aamuvarhain Bergkoningin Gillesin, maailman ystävällisimman kuljettajan, luotettavassa kyydissä. Samppanjamatkalla on klubissa pitkät perinteet ja tämä melkein vuosittain järjestetty retki tarjoaa samppanjan maailmaan sukeltamisen lisäksi oivan mahdollisuuden tutustua muihin Brysselin suomalaisiin.  Tällä kertaa mukana oli niin kokeneita konkareita kuin ensikertalaisia, joten uusia tuttavuuksia ja jopa ystävyyssuhteita syntyi matkan varrella.

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Épernayn kaupungissa, ravintola La Cave à Champagnessa, jossa nautimme kolmen ruokalajin lounaan retkelle sopivine ruokajuomineen. Ravintola on erikoistunut ranskalaiseen keittiöön ja myös ruoanlaitossa käytettiin samppanjaa - tietenkin. Ravintolaväki osasi hommansa ja toimi ripeästi tiiviin retkiaikataulun puitteissa. Ruokailu sujui mukavasti rupatellen, ja äänentaso pienpöydissä kertoi siitä, että keskustelut virtasivat hyvässä tunnelmassa.

Seuraava pysäkki olikin jo Etiennen samppanjatalo, joka on pieni perheyritys, mutta juuri sopivan iso meidänlaisellemme ryhmälle. Talo sijaitsee Cumières:in pikkukylässä, jossa on monta samppanjataloa vieri vieressä. Samppanjakellarin esittely sujui mukavasti Louis-Marie Etiennen johdolla englanniksi, kun taas isä Daniel Etienne johdatti ryhmämme kolmen samppanjan maisteluihin. Tilalla tuotetaan n. 40 000 pulloa vuodessa, joten tuotanto on pienimuotoista, mutta selvästi hyvin ammattimaista.

Samppanjan ystävät tietävät, että kun sanotaan, että samppanja on brut, tarkoitetaan kuivaa samppanjaa. Blanc de Noirs tarkoittaa yksinomaan tummista lajikkeista tehtyä vaaleaa samppanjaa, kun taas demi sec tarkoittaa puolikuivaa. Hyvin suosittu perussamppanja, jota myydään paljon Etiennellä on Brut Tradition. Tarjolla Etiennen samppanjatalossa oli kaikkea kuivasta samppanjasta roséesamppanjaan, johon osallistujat hurmaantuivat.  

Ostosten teon jälkeen bussi suuntasi takaisin Épernayhin ja suureen Mercier:in samppanjataloon, joka tuottaa yli miljoonaa pulloa samppanjaa vuodessa. Vaikka joukkomme oli hiukan aikataulusta myöhässä onnistuimme saamaan sovitusti kaikki ohjelmaan kuuluvat osat, mukaan lukien jännittävän junamatkan Mercier:in samppanjakellarissa 60 metriä talon alapuolella. Tämän jälkeen seurasi kolmen samppanjan maistelut (Golden Bubble Tour) sommelierin johdolla. Siinä vaiheessa koko matkaseurueella oli jo ranskalainen samppanjasanasto hyvin hallussa, joten oli helppoa seurata sommelierin ruokavinkkejä ja ehdotuksia eri samppanjoille. 

Ranskaan oli luvattu sadetta ja 19 astetta, mutta sää yllätti meidät mukavalla auringonpaisteella ja lämmöllä vierailumme aikana. Kotimatka taittui kevyesti mukavassa kahdenkerroksen uudessa bussissa, eikä kolmen tunnin ajomatka tuntunut missään. Tähän vaikutti, että loppuajan kuuntelimme suomipoplauluja - bussin alakerrassa jopa tanssittiin biisien tahtiin. 

Kiitos kaikille samppanjamatkan osallistujille loistavasta matkasta ja uutta matkaa jo odottaen!